Mielipide: Sopeuttamistoimet kurittavat liikaa Jyväskylän liikuntapalveluja

Jyväskylän kulttuuri- ja liikuntalautakunta antoi 5.9. kokouksessa esityksen ensi vuoden kulttuuri- ja liikuntapalvelujen talousarviosta.

Liikuntapalveluissa toimintamenot saavat olla hyväksytyn esityksen mukaan ensi vuonna 23 142 300 euroa ja tulotavoite on 5 627 700 euroa. Liikuntapalveluja koskevat sopeuttamistoimet ovat 790 000 euroa, jonka lisäksi myös liikunnan avustuksia esitetään leikattavan. Esityksessä on mukana myös henkilöstösäästöjä (150 000 e), joka vaikuttaa suoraan kuntalaisille tuotettavien palveluiden määrään ja laatuun. Esitys sisältää mm. liikuntapaikkamaksujen nostoja ja lasten ja nuorten harjoitusvuorojen maksuttomuudesta luopumisen. Lisäksi listalla on mm. Vehkalammen ulkokentän lämmityksen lopettaminen.

Mielestäni kasvava Liikuntapääkaupunki ei pysty enää tulevilla resursseilla järjestämään riittävän tasoisia liikuntapalveluja kaikille kuntalaisille; lapsille, nuorille, aikuisille sekä ikääntyville. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on kuitenkin jopa kuntalaissa. Kunnilla on kuntalain (410/2015) 1 §:n mukaisesti ” Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.”

Esityksen mukainen liikuntapalveluiden tulevan vuoden talouden raami Jyväskylässä tulee olemaan kriittinen. Yleinen kustannustason nousu ja liikuntapalveluiden vähenevä resurssi tulee uhkaamaan jopa olemassa olevien liikuntapaikkojen säilymistä. Jyväskylän liikuntapaikkojen jo nykyinenkin korjausvelka on huomattava. Ilman riittäviä investointeja sillä on merkittäviä vaikutuksia käyttötalouteen ennakoimattomien korjaustöiden ja palvelujen sulkujen takia. Näistä Jyväskylässä on jo valitettavaa kokemusta usealta vuodelta.

Mikäli liikuntapalvelujen talouden raami pakottaa kaupunkia sulkemaan esim. uimahallin, sen merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille kaikkia ikäryhmiä liikuttavana liikuntapaikkana tulee olemaan merkittävä. Liikuntapaikkoja käyttävät viikoittain tuhannet kuntalaiset. Liikuntapalveluista leikkaamalla vaikutetaan tuhansien kuntalaisten arkeen ja hyvinvointiin.

Tiukka raami heijastuu myös kaupungin mahdollisuuteen tukea urheiluseuratoimintaa nykyisellä tasolla. Jyväskylässä urheiluseurat liikuttavat arviolta 25.000 lasta ja nuorta. Kun seurat joutuvat maksujen noustessa hinnoittelemaan toimintansa uudelleen, jää nähtäväksi sen vaikutukset harrastajamäärissä.

Liikunta on Jyväskylässä yksi strategian kärjistä. Ensi vuonna on valmistumassa erinomainen liikkumisohjelma, jolla olisi mahdollista antaa näkymä kuntalaisten liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. Onko hyvin valmisteltu ohjelma enää mahdollinen toteuttaa?

Toivon, että Jyväskylän kaupungin päättäjät näkevät liikunnan edistämisen investointina - ei kustannuksena, josta on helppo leikata.

Petri Lehtoranta
aluejohtaja
Keski-Suomen Liikunta ry