Uudet liikkumissuositukset koskevat myös toimintarajoitteisia lapsia ja nuoria

12.4.2021

Uudet liikkumissuositukset koskevat myös toimintarajoitteisia lapsia ja nuoria

Lasten ja nuorten uudet liikkumissuositukset koskevat kaikkia lapsia ja nuoria, mukaan lukien toimintara­joitteiset (vammaiset ja pitkäaikaissairaat) ja muut vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret. Liikkumisen terveyshyödyt toimintarajoitteisilla eivät olennaisesti poikkea vammattomilla osallistujilla tehdyistä havainnoista, muistuttaa myös kansainvälinen tutkijaryhmä tuoreessa artikkelissaan (Carty ym. 2021).

Liikkumissuosituksen mukaan kaikille 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää. Uuden suosituksen mukaan lasten ja nuorten olisi hyvä liikkua viikon jokaisena päivänä, ja suurimman osan liikkumisesta tulisi olla kestävyystyyppistä. Uudet liikkumissuositukset perustuvat Maailman terveysjärjestö WHO kokoamaan viimeisimpään tutkimusnäyttöön ja suomalaisen asiantuntijatyöryhmän työhön.

Paralympiakomitean tutkimuspäällikkö Aija Saari pitää erittäin hyvänä, että toimintarajoitteiset lapset ja nuoret ovat mukana yhteisissä suosituksissa. Yhteistä asiakirjaa on myös helpompi levittää vanhempien, koulujen, kuntatoimijoiden ja harrastusten verkostoissa sekä se tukee inkluusioajattelua.

– Asiakirjaan saatiin mukaan monia tärkeitä toimintarajoitteisten lasten ja nuorten osallistumista helpottavia huomioita, kuten maininnat esteettömistä leikki- ja liikuntaympäristöistä. Esimerkiksi muistutus kuljetuspalveluiden, apuvälineiden ja henkilökohtaisen avun merkityksestä toimintarajoitteisen lapsen osallistumiselle leviää tätä kautta kaikille lasten kanssa tekemissä oleville ammattilaisille, Saari toteaa.

Verkostotyö ja tutkimus olennaisessa osassa fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä

Inklusiiviset liikuntasuositukset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö niiden jalkauttamisessa tarvita myös toimintarajoitteisille lapsille ja nuorille suunnattuja erityistoimia, vammaisten lasten huoltajille kohdennettuja tiedotuskampanjoita ja ohjelmia, soveltavan liikunnan vinkkejä ja koulutusta ammattilaisille ja esimerkiksi toimintaympäristöjen esteettömyyttä parantavia muutoksia.

– Kovasti toivon, että myös vammaisjärjestöt ja vammaisten lasten perheiden verkostot ottavat liikkumissuositukset tarkasteluun ja ryhtyvät pohtimaan miten voivat omassa toiminnassaan lisätä toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikkumista. Pienikin liikkeen lisääminen kannattaa.  Paralympiakomitean (lasten ja nuorten liikunnan suunnittelijat) Kaisa Kiri ja Henry Manni auttavat mieluusti olipa sitten kyse harrastamisesta tai arkiliikunnan nikseistä, Saari vinkkaa.

Aija Saari korostaa myös tutkimuksen merkitystä. Toimintarajoitteisten lasten ja nuorten osalta liikkumissuositukset perustuvat enemmänkin yleistyksiin kuin objektiivisiin mittauksiin. Yleiset liikkumissuositukset pätevät toki monelle, mutta jos esimerkiksi halutaan tietää, mikä on pyörätuolia käyttävien terveyden kannalta riittävä liikkuminen, tarvitaan luotettava tapa mitata pyörätuolia käyttävien henkilöiden päivittäistä liikkumista.

– Halusimme liikkumissuosituksiin mukaan esimerkkitarinan pyörätuolia käyttävästä nuoresta. Yllättäen törmäsimmekin asiaan, että emme tiedä ovatko esimerkiksi puolen tunnin kävely ja pyörätuolilla kelaaminen koulumatkoilla yhtä tehokkaat tavat liikkua, kun maasto ja maanpintakin voivat vaihdella. Apu löytyi Satakunnan Ammattikorkeakoulun tutkijalta Kati Karinharjulta, joka viimeistelee väitöskirjaansa pyörätuolia käyttävien henkilöiden fyysiseen aktiivisuuteen ja sen mittaamiseen liittyen, Saari taustoittaa.

Lisätiedot: